Takana on 2200 km ja muutamaa kokemusta rikkaampana kotona. Jyrki, Sinikka ja minä lähdimme matkaan Hyvinkäältä kohti Rovaniemeä. Samalla reissulla jätimme Jennin muuttokuorman Ouluun joten kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Alullaan alkumetrit ja eikun löpöä tankkiin ja menoksi.
Taukopaikalla pysädyttiin ihastelemaan pohojalaista "suuren suurta" taloa.
Tottahan toki sitä on pysähdyttävä anoppilaan kaffeille. Kiitokset vain kestityksestä. Mikäs sen mukavampaa on kuin jatkaa matkaa mukavan juttutuokion jälkeen.
Sinikka kota tulen ääressä. Niin se vain matka taittui ja tulimme majapaikkaamme Nivankylään.
Tässä varsinainen liikenteen ohjastaja, eli rallien eka päivä alkoi tikkaria heiluttelemalla. Tässä vaiheessa vielä hymyilyttää. Jostakin syystä kroppani ei tällä reissulla tottunut tuohon muutaman asteen pakkaseen, tuntui vain kuinka kylmyys hiipi luihin ja ytimiin.
Sitten siirryimme ek3 jossa Sinikka ja minä olimme lipunmyynnissä. Jyrki huiteli järkkärinä. Tässä vaiheessa mielialani kyllä heilahteli laidasta toiseen mutta onnekseni mukanani olivat Jyrki ja Sinikka nämä erämaan konkarit jotka osaavat ottaa niin tuulet kuin tuulet tyynesti.
Loppuihan sekin ek ja tässä illan lopuksi makkaranpaistoa.
Seuraava päivä toi tullessaan ek8 jonka varrella sitten olimme järkkäreinä.
Ja kuten arvata saattaa Sinttu piti huolen muonituksesta, en tiedä mistä hän aina makkaraa löysi jota grillata(kasvaakohan niitä Suomalaisissa mäntymetsissä). No tämä emäntä on kyllä varustautunut eränkävijä. Taskuista ja repusta löytyi aina tarvittavat välineet. Jos autiolle saarelle joutuisi niin luulenpa että kun Sinikan ottaisi mukaan niin pärjäisi loistavasti.
Kaikki loppuu aikanaan niin myös tällä kertaa Tunturiralli 2009. Mitä jäi päällimäisenä mieleen on että mukavalla porukalla oltiin liikenteessä. Jyrki oli omassa elementissään ralliurheilun parissa ja siinä sivussa hän kesti loistavasti palelevan vaimonsa kiukuttelut, se jos mikä on rakkautta.
Tähän tunnelmalliseen kuvaan on hyvä lopettaa.Ja kenties ystävien ja rakkaitten kanssa kuljettu pitkä matka ei sittenkään tunnu niin pitkältä :)
